Niinhän siinä sitten kävi että se kuuluisa "täti" paukahti kylään tossa noin viikko sitten! Kyllä kenkutti varsinkin kun kierto piteni parilla päivällä niin ehti jo toivoa että mitä jos.. mutta eihän se!
Nyt tässä muutaman päivän ajan mulla ei oo pyörinyt tää asia mielessä lainkaan, oon vähän niikun päässyt asennoitumaan niin että tulee kun on tullakseen, sitten kun on sen aika.
Ja mikä kiire tässä muutenkaan on? Mä elän elämäni parasta aikaa (luulisin) ja ehkä nautin tästä kaikesta nyt täysin rinnoin mitä mulla jo on.
Vuosi sitten, vai oisiko jopa enemmänkin mä sanoin yhelle mun ystävälle et ens vuonna mul on kaks tavotetta, laihtua 10 kiloa ja hankkia mies eikä kuka tahansa mies vaan se on aivan erityinen! Kaikista kivoin, komein ja muutenkin niin täydellinen mun silmissä! Ja pitkän työn tuloksena sainkin ton kultakimpaleen itelleni! Molemmat tavotteet siis onnistui!, ja mulla on paljon syitä olla onnellinen.
Onkohan kovinkaan moni nähnyt sitä oivariinin mainosta? Jossa isä leipoo tyttäriensä kanssa sämpylää kun vaimo tulee kotiin on sämpylät nätisi liinan alla ja pöydällä kortti jossa lukee " äiti", tämä kyseinen äiti ottaa kortin pöydältä kurkistaa liinan alle nappaa sieltä sämpylän ja voitelee sen oivariinilla, sitten kuvioihin tulee mukaan tämä isä joka pyytää vaimoaan kattomaan sohvalle nukahtaneita lapsia! Jotenki tää mainos saa mulle semmosen kaipauksen aikaan, ois se pieni tyttö taikka poika jonka kanssa leivottais isille sämpylää tai milloin mitäkin ja illalla yhessä tuijoteltais ja ihmeteltäis sitä nukkuvaa lasta, se ois ihanaa se!
Tuo isompi koululaisen alku kun on jo niin iso olevinaan ettei sitä kiinnosta kun kaverit, kaverit ja kaverit! Mutta ehkä tää tästä taas :)
-S-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti